Helsingin Sanomat on viime aikoina käsitellyt suomalaiseen työelämään liittyvissä artikkeleissaan alaisten ja esimiesten kokemuksia hyvästä johtamisesta. Monissa puheenvuoroissa näyttää nousevan esiin työntekijän tarve tulla kuulluksi ja esimiehen haaste olla riittävästi läsnä alaistensa arjessa.
Läsnäolon tunne nähdään niin tärkeänä, että se kuuluu sekä työntekijöiden että esimiesten puheissa, joko ajatuksia herättävänä teemana tai konkreettisina esimerkkeinä. Hyvä esimies saattaa jopa raivata kalenteriin päivittäisen aikaikkunan voidakseen olla säännöllisesti läsnä alaisilleen, kuten Hintsa Performancen Juha Äkräs kertoo tekevänsä.
Samanaikaisesti kun läsnäoloa kaivataan, työn tekemisen muodot monipuolistuvat. Etätyön ja hajautetusti tehtävän työn haasteita kohdataan monilla työpaikoilla toimialasta riippumatta. Joillakin työ on asiantuntijaluonteista tietotyötä, jota voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, toisilla taas työ vaatii liikkumista asiakkaiden luona. Osa tekee joka päivä suurimman osan työajastaan toimiston ulkopuolella. On heitäkin, joilla ei ole työpistettä ollenkaan. Työyhteisö voi olla hajautettu eri paikkakunnille ja jopa eri maihin.
Tarve läsnäoloon ja etätyöt ovat haasteellinen yhdistelmä. Mahdollisuus kasvokkain kohtaamiseen voi olla vähäinen tai jopa olematon, jolloin työntekijän on vaikeampi tuoda esiin omia fiiliksiään ja ideoitaan. Silloin myös esimiehen näkyvyys työntekijöiden viihtymiseen heikkenee ja samalla työntekijöiden tunne esimiehen läsnäolosta jää puuttumaan. Hanna-Mari Store Mehiläiseltä pohdiskeleekin, miten etätöiden lisääntyessä pystyttäisiin luomaan tunnetta läsnäolosta.
Myös kiire vaikuttaa siihen, että esimiehen kalenterista ei aina löydy niin paljon tilaa aidolle läsnäololle ja kuuntelemiselle kuin olisi tarpeen.
Miksi sitten läsnäolosta ja kuuntelemisesta puhutaan johtamisen yhteydessä? Läsnäolon, välittämisen ja arvostuksen tunteita vaalitaan työyhteisöissä hyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvoinnin tiedetään kytkeytyvän työssä suoriutumiseen ja sitä kautta työyhteisön menestymiseen. Helsingin Sanomien artikkelissa käy ilmi nykyaikaisten johtajien oivallus: kovat tavoitteet toteutuvat sitoutuneiden ja työssään viihtyvien ihmisten kautta. Kuuntelemalla luodaan tunnetta siitä, että ihmisistä välitetään. Läsnäololla osoitetaan ihmisten olevan tärkeitä ja viestitään arvostusta heitä kohtaan.
Kun kohtaaminen kasvokkain työntekijöiden kanssa ei onnistu riittävän usein, on mietittävä muita ratkaisuja johtamisen ja esimiestyön tueksi. Olisiko hyvä vaihtoehto ottaa käyttöön reaaliaikainen henkilöstön fiilispulssi, joka tuo työntekijöiden fiilikset ja ideat suoraan esimiesten ja johdon tietoon? Fiilispulssin kertoman kokonaiskuvan ansiosta esimiehet ja johto pysyvät koko ajan tietoisina työyhteisössä vallitsevasta vireestä. Samalla jokainen yksittäinen työntekijä saa mahdollisuuden kertoa iloistaan, suruistaan, huolistaan, murheistaan ja haaveistaan.
Digitaalinen fiilispulssi ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa läsnäoloa, mutta se toimii päivittäisenä johtamisen apuvälineenä erityisesti etä- ja hajautetuissa töissä. Kun johto ja esimiehistö viestivät olevansa kuulolla, se luo työyhteisöön arvostuksen ja välittämisen tunteita.
Reaaliaikainen työtyytyväisyyden seuranta mahdollistaa sen, että toimenpiteisiin voidaan ryhtyä heti fiilispulssin niin indikoidessa, jolloin asiat eivät pääse kasaantumaan. Nopean reagoinnin tärkeys korostuu erityisesti työyhteisön ongelmatilanteissa. ”Kun tulee konflikteja, niihin täytyy tarttua heti. Aika ei niitä paranna”, Eurokankaan Heidi Keskikylä sanoo Helsingin Sanomien artikkelissa.
Dentsu Aegis Network Finlandin Tuomas Kurki on sitä mieltä, että pomon onnistumista voidaan mitata alaisten työtyytyväisyydellä. Tätäkin näkökulmaa vasten olisi esimiehen kannalta olennaista tietää jatkuvasti, millä fiiliksellä alaiset töitään tekevät. Fyysisen läsnäolon kautta työtyytyväisyydestä syntyy hyvä käsitys. Etä- ja hajautetuissa organisaatioissa pomon haasteeksi jää löytää keinot päästä riittävän lähelle, jotta jokaisen työntekijän ääni kuuluisi kirkkaana ja syntyisi hyvää fiilistä ruokkiva läsnäolon tunne.
Kiitos kaikille jutussa mainituille hyville esimiehille ja Helsingin Sanomien toimittajalle, jotka inspiroivat pohtimaan ja kirjoittamaan aiheesta.
Kirjoituksessa on viitattu Helsingin Sanomien 13.9.2017 julkaistuun artikkeliin hyvästä esimiestyöstä.